Erittäin märkä talvi oli kova testi myös Puiston koivuille. Puiden juuret olivat aivan liian pitkään märkiä. Itse asiassa uusien juurten kehittyminen kesti toukokuun loppuun asti. Kesän jälkeen useimmat koivut olivat toipuneet hyvin, mutta ”haavat” olivat edelleen nähtävissä.
Suomi-100-tulppaani on nyt useissa paikoissa Puistossa, ja sitä on ilo katsella.
Kevätpiknikistä on tullut hauska perinne, ja yhä useammat ihmiset löytävät tiensä Puistoon. Kohokohtia olivat Mirella Pirskasen musiikkiesitys ja Mölkky-kilpailu. Paikalla oli tietysti myös Ehta Catering.
Puuntuhoojan toukka on löytänyt puiston. Puuntuhoojan toukat voivat kasvaa jopa 10 cm:n pituisiksi ja ovat noin 1 cm paksuja! Alkukesästä Ruud huomasi ensimmäiset toukan hyökkäykset. Toukka hyökkää vaurioituneisiin runkoihin ja poraa suuria reikiä rungon läpi kohtalokkain seurauksin. Toukan torjunta on erittäin vaikeaa. Kaksi puuta on jo kuollut.
Hyökkäysten syynä on luultavasti kuoren vaurioituminen, joka voi tapahtua ruohonleikkuun yhteydessä, jos runkoon osutaan vahingossa koneella. Koivun mahlan makeus houkuttelee perhosia ja toukkia.
VNF:n rapujuhlaa vietettiin tänä vuonna Puistossa. Sään jumalat olivat suosiollisia ja syyskuun ilta oli ihanan lämmin.
Puiston suurin aktiviteetti olivat talkoot. Tavoitteena oli auttaa Puiston talvikuntoon valmistelussa.
Niinpä kaikki nimikyltit ja orientaatiokoordinaatit tarkistettiin ja/tai korjattiin. Tärkein ja työläin tehtävä oli kuitenkin koivujen leikkaaminen ja koivujen ympärillä olevan ruohon kuokkiminen pois - ja täyttäminen uudelleen norsunheinäsilpulla ruohon kasvun pysäyttämiseksi ja turvallisemman ruohonleikkuun mahdollistamiseksi.
Noin 15 vapaaehtoista antoi kaikkensa - mutta nautti myös Kleine Vennepin tilan vakituisen vapaaehtoisryhmän erinomaisesta sosiaalisesta ilmapiiristä. Lounas ja päivän päätösdrinkit ovat ”maailmankuuluja”. Ponnistelujamme arvostettiin suuresti! Ensi syksynä uudet Talkoot - tervetuloa!
Viimeinen Talkoot-päivä oli lauantaina 2. marraskuuta, pyhäinpäivänä. Runen ja Aulin johdolla sytytimme kynttilät muistomerkille Hiljaisuuden lehdossa - uusi kaunis perinne oli syntynyt. Ehkäpä järjestämme pienen kokoontumisen vuonna 2025 – siellä voi aina käydä myös itsekseen.
Aikaisin aamulla 6. joulukuuta kokoonnuimme jälleen lippuseremoniaan 107. itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien alkajaisiksi. Suurlähettiläs Ilkka-Pekka Similä ja apulaiskaupunginjohtaja Mariëtte Sedee vetivät Suomen lipun salkoon kovassa myrskyssä.
Myrskyn vuoksi lauloimme Suomen kansallislaulun kanttiinissa (Collegium Molenaarum). Suurlähettiläs korosti puheessaan, kuinka tärkeää, mutta ei itsestään selvää, vapautemme on.
